Onpa aikaista päivitellä, mutta kun tuntuu että aina on kiire. Iltaisin kaadun poikkinaisena sänkyyn. Siihen siskonpetiin missä asutaan koko porukka. On kuin olisi kesäleirillä ollut jo toukokuusta asti. Valaisenpa hieman...
Toukokuussa aloitettiin remontti, yläkerta purettiin ja asuintilat muuttivat keskikerrokseen. Makuuhuone on sänkyä täynnä. Juhannuksen jälkeen alkoi kattoremontti, mikä paisui myös julkisivun repimiseksi. Oli pohjoisenpuolen seinä sen verran pahasti märkä että poistoon meni. Minun rakas on niin reipas. Se on aamusta iltaa vaan rakentanu. Pappa ja eno kavereinaan.
Ajoittain meillä ei ole ollut kattoa lainkaan päänpäällä ja seinäkin puuttui hetkittäin. Harmittaa tämä kylmä kesä, muuten onkin sujunut. Nytkin istun villapaita ja villasukat jalassa ja en totisesti aio vähentää vaatetta kun lähden töihin polkemaan.
Remontista riittää tarinaa ja jatkoa on tulossa.
Kaaoksen keskeltä kuljen töihin. Aikaisia aamuja ja satunnaisia iltavuoroja. Mummu hoitaa lapsia.Kiitos! Kesän loppu häämöttää ja alkaa haikeus hiipiä mieleen. Kohta loppuu tämä aikakausi ja taas uutta putkeen. Olen tykännyt! Ihaniin ihmisiin tutustunut ja nauranut niin että päätä on lopulta särkenyt. Kiitos Oikkulilli ja Hentsukka! Syksyn tulle vaihdan työtä ja asetun hetkeksi aloilleni. Tai siis ainakin sen työn osalta.
Olenpa ehtinyt askartelemaankin (ihan liian vähän kuitenkin)...tai voiko sanoa askarteluksi jos vaivaa betonia valtavalla vatkaimella? Siitä lisää kuvien muodossa. Odotan syksyä siksi, että pääsen tekemään. Tämä hetki on liian täynnä kaikkea, en ehdi toteuttamaan!
PAKKO LÄHTEÄ POLKEMAAN TÖIHIN! Kuvia ja jatkoa luvassa, koska on mulla perjantai ja tänään kummituskävely! huhuuuuuuu!
<3llä Hanna
tiistai 24. heinäkuuta 2012
sunnuntai 15. huhtikuuta 2012
Syvään veteen sukellus
Aion kertoa perjantaista. Ihanasta perjantaista ja sen jälkimeiningeistä
Perjantai alkoi hikisellä pyöräilyllä, koulupäivää vietettiin hieman erilaisessa ympäristössä. Myönnän että ennakkoluuloja oli ja jos olisin kehdannut, olisin ollut menemättä, mutta patistin itseni toimimaan ja hyvin sujui :) Pääsin puhumaan kreikkaa...kaikki ne kolme fraasia, mitkä osaan :D
Koulun jälkeen ( tai ainakin silloin kun minun koulupäivä loppui) yllätin ihanan ystävän ja löysin itseni kahvipöydästä, missä syntyi hyviä ideoita ja yökylä suunnitelma. Hymyä ei meinannut saada pois kasvoilta, kun oli niin hyvä mieli!
Seuraavaksi siirryin ihastelemaan pienen pientä vauvaa, kahdenviikon ikäistä. Kaunis vauva. Ihana perhe! Vastasyntyneitten perheissä on jotain seesteistä, sellaista unenomaista, raukeaa olemista. Kuin kulkisi pilvien päällä, vähän hidastetusti. Vauva sen tekee. Kaikki muu on vähemmän tärkeää ja vauvan oleminen on niin rauhallista. Saisipa sitä olotilaa purkitettua ja säästettyä tähän hetkeen kun kaikki on hektistä ja lapset vaatii vähemmän rauhallisesti...
Sitten lisää pyöräilyä kohti kotia...jalat ehkä tärisi jo pikkuisen, kun kaarsin kotipihaan...mun pyörässä on yksi vaihde ja se on täysiä! Perjantai oli iltapäivässä ja aloitin ikkunasta kurkkimisen, milloin ne tulee...eikö ne jo tuu...jokohan nen nyt on ainaki bussissa! Ihan ku pikku lapsi ootin ystävää tyttärineen.
KOPKOPkop...JEEEE! Saatoin vähän hypähdellä ilosta!
Lapset leikki ilman mitään ongelmia ja me nautittiin toistemme hyvästä seurasta, oli niin mukavaa!
Saunottiin kolme tuntia, vaikka sauna meni jossain vaiheessa pois päältä. Parannettiin maailmaa tai ainakin syvennettiin ystävyyttä. Kuinka paljon ihmisissä on asioita, joista ei tule vaan kerrottua, on niitä tiettyjä juttuja mistä puhutaan ja on hankala lähteä yhtäkkiä kahlaamaan niihin syviin vesiin, mutta ainakin meidän saunan lauteet on nyt kuullu kahden elämän verran ihmisyyttä! Jotain sellaista mitä ei tule vastaan monesti elämässä.
Lauantai kului hämmästellessä. Hämmästeltiin väsymystä, silti rauhallista ja hyvää mieltä. Hämmästeltiin vieläkin tätä elämää, mitä kaikkea siihen liittyy!
Kiitos ihana rakas ystäväni kun olitte täällä!
Nautitaan ystävistä ja mennään fiilispohjalla, kuunnellaan ja ihastellaan elämää! Heitetään turhat suunnittelut syrjään ja putsataan pöytä aika ajoin. Eletään tätä elämää!
<3llä Hanna
Perjantai alkoi hikisellä pyöräilyllä, koulupäivää vietettiin hieman erilaisessa ympäristössä. Myönnän että ennakkoluuloja oli ja jos olisin kehdannut, olisin ollut menemättä, mutta patistin itseni toimimaan ja hyvin sujui :) Pääsin puhumaan kreikkaa...kaikki ne kolme fraasia, mitkä osaan :D
Koulun jälkeen ( tai ainakin silloin kun minun koulupäivä loppui) yllätin ihanan ystävän ja löysin itseni kahvipöydästä, missä syntyi hyviä ideoita ja yökylä suunnitelma. Hymyä ei meinannut saada pois kasvoilta, kun oli niin hyvä mieli!
Seuraavaksi siirryin ihastelemaan pienen pientä vauvaa, kahdenviikon ikäistä. Kaunis vauva. Ihana perhe! Vastasyntyneitten perheissä on jotain seesteistä, sellaista unenomaista, raukeaa olemista. Kuin kulkisi pilvien päällä, vähän hidastetusti. Vauva sen tekee. Kaikki muu on vähemmän tärkeää ja vauvan oleminen on niin rauhallista. Saisipa sitä olotilaa purkitettua ja säästettyä tähän hetkeen kun kaikki on hektistä ja lapset vaatii vähemmän rauhallisesti...
Tuliaisia vauvalle. Mekko inspis iski, kun tuttinauhaan valikoitui norsu-nauha. |
Sitten lisää pyöräilyä kohti kotia...jalat ehkä tärisi jo pikkuisen, kun kaarsin kotipihaan...mun pyörässä on yksi vaihde ja se on täysiä! Perjantai oli iltapäivässä ja aloitin ikkunasta kurkkimisen, milloin ne tulee...eikö ne jo tuu...jokohan nen nyt on ainaki bussissa! Ihan ku pikku lapsi ootin ystävää tyttärineen.
KOPKOPkop...JEEEE! Saatoin vähän hypähdellä ilosta!
Lapset leikki ilman mitään ongelmia ja me nautittiin toistemme hyvästä seurasta, oli niin mukavaa!
Saunottiin kolme tuntia, vaikka sauna meni jossain vaiheessa pois päältä. Parannettiin maailmaa tai ainakin syvennettiin ystävyyttä. Kuinka paljon ihmisissä on asioita, joista ei tule vaan kerrottua, on niitä tiettyjä juttuja mistä puhutaan ja on hankala lähteä yhtäkkiä kahlaamaan niihin syviin vesiin, mutta ainakin meidän saunan lauteet on nyt kuullu kahden elämän verran ihmisyyttä! Jotain sellaista mitä ei tule vastaan monesti elämässä.
Lauantai kului hämmästellessä. Hämmästeltiin väsymystä, silti rauhallista ja hyvää mieltä. Hämmästeltiin vieläkin tätä elämää, mitä kaikkea siihen liittyy!
Kiitos ihana rakas ystäväni kun olitte täällä!
Nautitaan ystävistä ja mennään fiilispohjalla, kuunnellaan ja ihastellaan elämää! Heitetään turhat suunnittelut syrjään ja putsataan pöytä aika ajoin. Eletään tätä elämää!
Monta tyhjää pöytää ja ihana aurinko :) |
<3llä Hanna
torstai 5. huhtikuuta 2012
Tunnustus :)
Sain tunnustuksen Kikeltä, kiitos kaunis :)Tunnustus on tarkoitus laittaa eteenpäin pitkäaikaisille blogituttavuuksille. Olen vuosien varrella seurannut paljon paljon ihania blogeja ja tämän tunnustuksen laitan eteenpäin MUITA IHANIA- tiinalle, villakettu-anulle ja ruttunuttu- annikalle. Nämä kolme taitavat olla juurikin niitä blogeja, jotka koukuttivat minut vuosia sitten tähän ihmeelliseen, ihanaan maailmaan. Kiitos siis heille :)
<3lla Hanna
ps. Maukasta pääsiäistä kaikille...täällä tuoksuu juustokakku :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)