Onneksi luovuin ajoissa juhlasuunnitelmista, koska perjantain vastaisena yönä kumpikin lapsi herää itkuisena ja korkeassa kuumeessa. Jepjep. Tämä on niin tätä! Onneksi itsellä helpottaa kuumeilu vaikka muuten surkea olo onkin, jaksaa paremmin hoitaa nuita riepuja.
On ne surkeita, tulikuumia ja ei edes lääkkeet laske kuumuutta pois.
Eilen laitoin pikku potilaille patjan olohuoneeseen, saivat köllötellä. Hyvin mahtuivat samalle patjalle, ei yhtäkään riitaa omasta tilasta koko päivänä...
Voi minun raksuja...
Huomenna varmasti on parempi päivä! Optimismi palaa hiljalleen ja hyvä niin, koska uskoin sen menneen iäksi pois! Niin valtavasti ärsytti kaikenmaailman hehkuttajat, jotka jakoivat muka jotain ilosanomaa sosiaaliseen mediaan...mistä niitä aina silloin riittää, kun itsellä on maailman kamalin olo! Olin hävyttömän onnellinen, kun huomasin yhden yleensä aina iloisen ja ylivoimaisesti onnellisimman ihmisen päivittäneen statusta, jonka sanoma kertoi hänellä olleen p...ka päivä ja että otti päähän! Kiitos Saila, ihana että olet olemassa ja teit äksypäivityksen...se piristi edes hiukan :D !
Mutta tänään
on takkutukkaisen tytön syntymäpäivä. Se ihan virallinen.
Kahdeksan vuotta sitten oli kova lumimyrsky. Olin jo aamu yöllä herännyt ihmettelemään outoja tuntemuksia, mutta sinnikkäänä sissinä en paljon pikku kivuista välittänyt, kävelin myrskyssä useamman kilometrin neuvolaan. Kun kerta aika oli sovittuna. Täti siellä katseli ihmeissään että tulit sitten kävellen... Kyseli että kävikö yhtään mielessä että olisin lähtenyt jo sairaalaa kohti, eipä ollut käynyt. Eikö sitä pidä olla kuolemantuskainen että kannattaa lähteä? Täti tuumi että taitaa nuorella neidillä olla hieman eri käsitys kivusta. Ei päästänyt pois ennenkuin lupasin soittaa kotimatkalle kyydin.
19.07 syntyi Tyttö takkutukkainen <3
Se huusi huusi huusi! Ei päästänyt minua edes suihkuun. Kun mentiin kotiin, tuli rauha. Nukkui yöt, söi hyvin....se oli vauva.
Minun rakas ihana!
 |
| Kahta päivää vaille 8-vuotta. |
niissä vilahtelee elämän hetket, myös nuhat.
Rajatonta luovuutta lapsella tällä,
riemut ja murheetkin suurempia hällä.
Oot pieni sä vielä, malttaisit vähän.
Ehdit varmasti myöhemmin aikuisuuteen tähän!
Ei pidetä kiirettä, kuljetaan käsi kädessä,
tuli vuosi jo lisää yössä yhdessä...
<3lla Hanna
onnea takkutukkaiselle tytölle <3
VastaaPoistaParanemisia sinne, kaikille! Ja onnittelut takkutukkaiselle sankarille :) Ja hah, hyvä etten oo ko. sos. mediassa enää, helpotus oikeen huokuu minusta! Ihana tunne, kun saa rauhassa olla millä mielellä vaan. Oon vanhanaikanen :) t. kalkkis
VastaaPoistaHei teille kummallekin muuten sellaista et sillon ens kerralla tää kalkkiskerho olis siellä ihanan suvin luona Hputtaalla. Mietiskelkää niitä kimppaostoksia jos on jotain...esim sitä villaa? ja onnittelut on välitetty...äänetön lapsi, se hävisi johonkin, se ääni!
VastaaPoistaOnnittelut upealle tyttärellesi ja ompa mukava, että olosi on jo parempi! Harmittaa se seuraavan kerhon väliin jättäminen, mutta kokonainen viikonloppu hyväsä seurasa Rokualla vie kyllä voiton. Mulla ois ehkä jotain annettavaa siihen huovutukseen, mutta ehtiihän sitä huovutella joskus toistekkin.
VastaaPoistat: Minna
No hitsi muaki harmittaa kyllä ku et pääse, mutta ehdottomasti otamme toisenkin kerran huovutusjuttuja työn alle. Ja täysin ymmärrettävää että kokonainen viikonloppu on hiukan houkuttelevampi :D ja mulla polttelis kyllä se matonkuteidn repiminen...se vois olla TODELLA terapeuttista! repiä metri kaupalla kangasta, siinä sitä näkee omien kätten jäljet hyvin! Sen vois melkeen ottaa ihan omana osionaan :) Näen jo keräkaupalla matonkuteita :D millonmillonmillon revitään rakas ystäväni...muutakin kun hermoja kireälle( lue: olen tuskaisen hermostunut tähän sairastamiseen ja sen kylkiäisiin...)
Poista